Jatketaan vastuullisuuden parissa ja sukelletaan siihen vähän erilaisista näkökulmista.
Tämä teksti on vastuullisuus vai vastuuttomuus-blogisarjan toinen osa. Vastuullisuus on laaja käsite ja me Rekkalla haluamme tarkastella sitä mahdollisimman laajasti: sosiaalisesta, yritysvastuun, johtamisen, ympäristön ja turvallisuudenkin vinkkelistä. Haluamme herättää keskustelua ja nostaa meille tärkeitä teemoja esiin.
Käsittelemme vastuullisuutta (tai vastuuttomuutta) tässä blogissa sosiaalisesta näkökulmasta. Näkyykö tasa-arvo kuljetusalalla? Mitä sosiaalinen vastuu tarkoittaa? Miten voisimme kehittää alaa sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan?
Sosiaalinen vastuuttomuus vielä arkipäivää kuljetusalalla
Aloitetaan asiasta, joka vaivaa varmasti muitakin pitkät perinteet omaavia, miesvaltaisia aloja. Kuljetusalalla on juurtuneita haasteita esim. sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa.
Me näemme asian niin, että muu yhteiskunta puhuu tasa-arvoasioista, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä paljon laajemmalla tasolla. Jos vähän kärjistetään, niin kuljetusala on onnistunut ummistamaan silmänsä nykymaailman menolta tähän päivään saakka ja tulee jälkijunassa. Alalla ei liikoja puhuta vieläkään ja yleinen asennemaisema heijastelee vanhentuneita arvomaailmoja, vaikka joitakin pilkahduksia nykypäivään heräämisestä on jo nähtävillä. Suunta on siis oikea, mutta vauhtia ja tekoja tarvittaisiin lisää.
Olemme ylpeitä siitä, että vuonna 2022 rekrytoimistamme tekijöistä noin 30% oli naisia. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Miten voisimme saavuttaa vieläkin tasa-arvoisemman työpaikan ja kuljetusalan? Puhumalla näistä teemoista aktiivisesti ja tiedostamalla nämä asiat pääsemme alkuun.
Selvittääksemme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa kuljetusalalla (ja meillä Rekkalla) teimme tiiviin kyselyn henkilöstöllemme. Saimme kahdeksan vastausta, mikä on pieni otanta, mutta antaa suuntaa alan tasa-arvon nykytilasta. Vastaajien määrä sekä avoimet kommentit osoittaa myös sen, että asiasta on tarvetta puhua ääneen enemmän meidänkin työpaikalla.
Milloin tulee aika, että päästään eroon tissikalentereista, vanhoista pinttymistä ja vähättelystä?
Puolet kyselyyn vastanneista kertoivat tasa-arvon toteutumisessa olevan vielä parantamisen varaa kuljetusalalla ja kohdanneensa syrjintää, häirintää tai vähättelyä. Jokainen tällainen havainto tai kommentti on liikaa. On huomattava, että kuljetusala elää murrosvaiheessa, jossa sukupolvet vaihtuu ja kulttuuri uusiutuu, mutta uusien tekijöiden tuleminen alalle ei pitäisi olla uhka, vaan mahdollisuus. Oma epävarmuus ei oikeuta kohtelemaan toisia huonosti ja asiattomasti.
Olemme huomanneet kentältä, että nuoremman sukupolven naiskuljettajien tuleminen alalle on lisääntynyt viime vuosina ihan valtakunnallisesti (hurraa!), mikä korostaa myös sukupolvien välisiä eroja mm. kommunikaatiotavoissa, arvomaailmassa ja näkemyksissä. Me haluamme pois siitä possumunkin muotoisesta muotista, joten näistä asioista täytyy puhua rohkeasti. Heittäkää pois jo ne kulahtaneet tissikalenterit ja unohtakaa homeiset käsitykset siitä, että vain karskit, konerasvalla käsiä pesevät ukot saavat työskennellä logistiikan parissa.
On todella hälyttävää, että vuonna 2023 kuljetusalan ammattilaiset (sukupuolesta riippumatta) eivät saa vieläkään tehdä työtään rauhassa, ilman pelkoa kommenteista, kiusaamisesta, häirinnästä tai osaamisen vähättelystä. Jokainen, joka tätä blogia lukee, toivottavasti puuttuu seuraavan kerran tilanteeseen, jos huomaa sivullisena syrjintää, kiusaamista, vähättelyä tai muuta epäasiallista käytöstä, jota kenenkään ei tarvitse sietää.
Nollatoleranssi
Ja ei, mekään emme ole täydellisiä. Välitimme kyselyn tulokset tiedoksi omalle henkilöstöllemme ja aihepiiriä tullaan käsittelemään tehostetusti myös sisäisessä viestinnässä, jotta saamme epäkohtia ennaltaehkäistyä, tuotua esille ja korjattua omassa työyhteisössämme. Tehtyjen henkilöstötutkimusten mukaan Rekkalla on verrattaen tasa-arvoiseksi koettu työyhteisö, mutta haluamme haastaa itsemme kehittymään vielä pidemmälle. Meillä on nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle. Haluamme taata jokaiselle tekijälle turvallisen työyhteisön ja olemme sitoutuneet tekemään töitä sen eteen.
Sillä mitä sinulla on housussasi, ei ole mitään vaikutusta siihen, miten hyvä tai arvokas työntekijä olet tai miten pätevä ja osaava voit olla työssäsi. Se, mikä merkitsee, sijaitsee korvien välissä. Tämä koskee kaikkia ammattiryhmiä, olet sitten kuljettaja, toimitusjohtaja, ajojärjestelijä, palkanlaskija, varastotyöntekijä, turvallisuuspäällikkö, kouluttaja tai korjaamon työntekijä.
Uskomme myös siihen, että kuljetusala on täynnä fiksuja ammattilaisia, jotka ymmärtävät näiden asioiden vaikutukset, kun vain herätetään keskustelua aiheesta. Eikä sovi unohtaa, että kuljetusala on kuitenkin tullut merkittävästi eteenpäin tasa-arvoasioissa verrattaen vaikka 30 vuoden takaiseen tilanteeseen. Vielä on kuitenkin matkaa taitettavana.
Miten yhteistyökumppanimme ja sidosryhmämme voisivat edistää vastuullisempaa ja tasa-arvoisempaa työympäristöä kuljetusalalla?
Yksi esimerkki tien päältä: taukopaikat.
”Taukopaikoilla itse lähinnä olen vessoja käyttänyt, suihkuja ei ole tullut kysyttyä, koska useimmiten ne on sekakäytössä ja en miellä ajatusta kivaksi, että siellä myös miehet käyvät.”
Hypätään hetkeksi naiskuljettajan työkenkiin ja kuvitellaan tilanne, että takana on pitkä päivä fyysistä työtä, mutta pesulle pääsemisen edellytyksenä on oman turvallisuuden riskeeraaminen tai peseytyminen hätäisesti ilman yksityisyyttä. Pesulla käyminen voi olla jopa turvattoman tuntuista: pesutilojen ovia ei saa lukkoon ja vaikka ”naisten suihku-/saunavuoro”-lappu olisikin ovessa, silti kuka tahansa voi marssia sisään.
Älkää käsittäkö väärin, ihan jokainen taukopaikka ei suinkaan ole edellä kuvatun kaltainen. On olemassa myös kaikille käyttäjilleen tasa-arvoisista ja turvallisista tauko- ja peseytymistiloja. Mutta miksi se ei ole normi? Kyselyyn vastanneet kuljettajamme toivovat erityisesti lisää wc- ja pesupaikkoja naisille, joihin olisi 24/7 pääsy.
Sosiaalinen vastuu – mikä homma?
Vastuullisuus on laaja kattotermi, jonka eri osa-alueet linkittyvät vahvasti toisiinsa. Jos haluat toimia vastuullisesti, tulisi toimia kokonaisvaltaisesti vastuullisesti sen useilla eri osa-alueilla.
Yleisimmin vastuullisuus jakaantuu kolmeen pääotsikkoon: ympäristövastuullisuuteen, taloudelliseen vastuullisuuteen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Sosiaalisen vastuullisuuden keskiössä on henkilöstö ja ymmärrys siitä, että työntekijät eivät ole irrallisia pelinappuloita, joilla ei ole omaa elämää. Työ ei ole irrallinen osa työntekijöiden muusta elämästä. Kokonaisvaltainen elämän tasapaino ja hyvinvointi on työkyvyn edellytys. Jotta työkyky pysyy kunnossa, tulee meidän olla kiinnostuneita myös turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta.
Välitämme tekijöistämme. Rekka Groupissa otamme kuljettajien hyvinvoinnin, jaksamisen ja elämäntilanteen huomioon ihan konkreettisesti. Menestyvät ihmissuhteet ovat meidän mielestämme myös yrityksen menestys. Ja vaikka ei olisikaan, rekkalaisten merkitykselliset ihmissuhteet ovat meille tärkeitä silti.
”Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat laajasti erilaiset ihmisoikeuksiin, henkilöstöön, lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan liittyvät asiat. Julkiseen keskusteluun ovat nousseet muun muassa työntekijöiden hyvinvointi, monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, inkluusio, palkkaerot, piilevien ennakkoluulojen vaikutukset ja anonyymi rekrytointi.” Lähde: elo.fi / 7.6.2021
Lue lisää: Elon artikkeli – Kolme syytä, miksi jokaisen yrityksen pitäisi kiinnostua sosiaalisesta vastuusta
Miten sosiaalisessa vastuussa voi kehittyä? Ei vaadi taikatemppuja
Näin me ollaan viety sosiaalisen vastuun asioita käytäntöön:
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on työkalu, jonka avulla pyritään aktiivisesti luomaan tasavertaista ja syrjimätöntä organisaatiokulttuuria. Viestinnän keinoilla suunnitelmalle saadaan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä lisätään tietoutta suunnitelmasta ja yhdenvertaisuussuunnittelun tärkeydestä.
- Aseta tavoitteet selkeästi ja viesti niistä henkilöstölle. Tavoitteenamme on olla syrjinnän tunnistava, syrjintään reagoiva ja yhdenvertaisuushyödyt tunnistava yhtiö. Lähtötasomme oli sama kuin ympäristövastuullisuuden osalta: nolla. Olimme yhdenvertaisuuskysymyksiin välinpitämättömästi suhtautuva organisaatio, koska vastaavaa ei ole aiemmin tehty tiedostaen tai kirjattu suunnitelman muotoon yrityksen historiassa. Nykyään asia on onneksi toisin.
- Kerro avoimesti koko työyhteisölle myös: miksi nämä asiat ovat tärkeitä ja miksi näin toimitaan?
- Esimerkillä johtaminen. Johto ja esihenkilöt ottavat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisten erilaisuuden huomioon toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sitä tukee arvostava vuorovaikutus sekä kannustava ja osallistava palaute- ja aloitekulttuuri. Esihenkilöiden vastuulla on huolehtia siitä, että työtehtävät ja resurssit kohdennetaan tasapuolisesti.
- Vaali tasa-arvoa ja turvallisuutta kaikessa toiminnassa. Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä periaatteita kaikissa henkilöstöasioissa kuten rekrytoinneissa, palkkauksessa ja työssä etenemisessä. Arvostamme ja vaalimme jokaiselle tekijälle turvallista työyhteisöä.
”Liikenne- ja logistiikka-alalla sosiaalisessa vastuullisuudessa korostuu henkilöstön tärkeys yrityksille. Asiakkaiden odotusten kasvaessa ammattitaitoisen henkilöstön merkitys kasvaa.” xamk.fi / Kunnaala-Hyrkki, V. 2022. Lue lisää tästä linkistä!
